Käytämme evästeitä (cookies) käyttäjäkokemuksen parantamiseksi ja käyttötilastojen keräämiseksi.

Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Lisätietoja

x
Selkämeren retkikohteet -

Palveluita ja nähtävyyksiä veneilijälle ja retkeilijälle

Edellinen Retkeilyreittejä metsäisessä saaressa
Karunkaunis majakkasaari Seuraava

Linnakehistoriaa ja geologiaa (Kuuskajaskari)

Rauman edustalla sijaitseva Kuuskajaskarin entinen puolustusvoimien rannikkotykistön linnakesaari on nykyään monipuolinen retkikohde, josta löytyy niin uudempaa sotahistoriaan armeijan jäljiltä, kuin geologiatietoa luontopolulla ja kivipajassa. Kuuskajaskariin voi tutustua opastettujen kierrosten mukana, tai itsenäisesti saaren monia teitä ja polkuja pitkin. Saaressa on useita nuotiopaikkoja ja kuivakäymälöitä. Kuuskajaskarissa on kahvila-ravintola sekä majoittumismahdollisuuksia entisissä armeijan rakennuksissa. Kasarmirakennuksessa on tilausravintola ja kokoustiloja. Kesäisin saaressa toimii myös kesäteatteri. Saaressa on tilaussauna, ja saarella toimiva yrittäjä järjestää ryhmille myös tilauksesta erilaisia aktiviteetteja. Kuuskajaskarissa on vieraslaituri veneilijöille, ja kesäisin sinne pääsee säännöllisellä vesibussiyhteydellä Raumalta. Lisätietoa alueen palveluista löytyy Kuuskajaskarin verkkosivuilta.

Historia ja maisema

Kuuskajaskari on toiminut paitsi Suomen, myös Venäjän armeijan tukikohtana, ja jo 1600-luvulla sitä on käytetty laidunsaarena ja kalastajien tukikohtana. Vuosien 1940 ja 1997 välillä linnakesaarella toimi Puolustusvoimien rannikko- ja koulutuspatteri. Maanpuolustustoiminta näkyy alueen maankäytössä ja infrastruktuurissa. Rakennukset ja niitä yhdistävä polku- ja tieverkko sijoittuu saaren keski- ja itäosiin. Enin osa linnoituslaitteista sekä 300 metirä pitkä, entinen ampumarata ampumavalleineen puolestaan on rakennettu kallioiselle länsipuoliskolle.

Saaren satulakattoiset, 1940-luvulla rakennetut ja punamullan säviset puurakennukset muistuttavat yksinkertaisuudessaan jossain määrin kalastajakylien rakennuksia. Ne edustavat rannikon muissakin linnakesaarissa käytettyä, tiukkojen taloudellisten resurssien sanelemaa rakennustapaa ja -tyyliä.

 

Linnakekäyttö

Vuodesta 1952 Kuuskajaskari toimi Turun rannikkotykistörykmentin virallisena koulutuslinnakkeena. Varusmies pystyi erikoistumaan Kuuskajaskarilla Auk:in ja Ruk:in lisäksi myös mm. vene- ja merivalvontamieheksi. Kuuskajaskarin linnakkeen toiminta päättyi syksyllä 1996, jolloin viimeiset varusmiehet kotiutettiin ja sotilaskotitoiminta lopetettiin. Vuoden 1997 alusta saari toimi vartiolinnakkeena, keskittyen pääosin merivalvontaan.

Lopullisesti sotilaallinen toiminta saarella loppui vuosituhannen vaihteessa. Tämän jälkeen varsinkin saaren länsipuolella sijaitsevien ampumaratojen linjat ovat alkaneet taimikoitua ja kasvaa umpeen. Asuin- ja kasarmirakennusten ympäristössä saaren yrittäjät suorittavat vuosittain pienimuotoisia raivaustöitä, missä auttavat myös saarella kesäisin asustelevat lampaat.

Kuuskajaskari-nimen etymologiaa

Kuuskajaskarin nimen etymologiasta on monta tulkintaa. Yhden mukaan se juontuu kansankielisestä ”kuusia kajastavasta karista”, toisen tulkinnan mukaan nimen taustalla on lokkia tarkoittava murresana ”kaija”. Kolmas tulkinta perustuu ruotsinkielisen karia tarkoittavan ”skär”-sanan pohjalle.

Koordinaatit (WGS84): P 61˚8, 234' I 21˚22, 139'

Katso tässä kohteessa palveluita tarjoavat yritykset