Käytämme evästeitä (cookies) käyttäjäkokemuksen parantamiseksi ja käyttötilastojen keräämiseksi.

Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Lisätietoja

x
Selkämeren retkikohteet -

Palveluita ja nähtävyyksiä veneilijälle ja retkeilijälle

Edellinen Suomen kaunein majakka?
Retkeilyreittejä metsäisessä saaressa Seuraava

Luonnon kauneutta ja sahahistoriaa (Kaunissaari)

Eurajoen salmessa sijaitseva Kaunissaari on Eurajoen kunnan omistama virkistys- ja retkeilysaari, joka ei kuulu Selkämeren kansallispuistoon. Saaren nähtävyyksiä ovat sen kaunis luonto, ja siellä vuosina 1874–1923 sijainneen Ahlströmin sahan rauniot. Saaressa asuttiin ja siellä käytiin töissä myös mantereen puolelta. Nykyään retkeilijä voi löytää maastosta monenlaisia merkkejä menneestä asutuksesta ja teollisuudesta. Helpoiten havaittavia asutuksen jäänteitä ovat rakennusten kivijalat ja muurien perustukset. Kaunissaaressa on merkitty luontopolku, jonka varrella on saaren historiasta ja luonnosta kertovia opasteita. Saaressa on kaksi retkisatamaa saaren etelä- ja pohjoispuolilla. Isommalla veneellä kannattaa käyttää saaren pohjoissatamaa. Retkeilijöitä varten saaressa on myös kaksi laavua, nuotiopaikkoja, keittokatos ja kuivakäymälöitä. Saareen pääsee omalla veneellä tai tilauskuljetuksella. Omalla veneellä liikkujia kehotetaan varovaisuuteen, sillä saaren lähistöllä on matalikkoja. Lisätietoa Kaunissaaresta löytyy Eurajoen sivuilta.

Uittomiesten kämppä

Kaunissaaren ainut rakennus on vuonna 1948 rakennettu uittomiesten kämppä, joka on peräisin sahan toiminnan jälkeiseltä ajalta. Rakennus, kuten miltei koko saarikin, on nykyisin Eurajoen kunnan omistuksessa. Se on käytettävissä opastetuilla kierroksilla, joita voi tiedustella Eurajoen matkailutoimistosta puh. 044 312 4266

Kaunissaaren höyrysaha, näkymä mantereelta vuonna 1904

Antti Ahlström perusti Kaunissaareen höyrysahan vuonna 1874. Sijainti oli suotuisa erinomaisen luonnonsataman, lähiseudun metsävarojen ja erinomaisen uittoväylän, Eurajoen, ansiosta. Sahan myötä saareen muodostui kokonainen teollisuusyhdyskunta ja saarelle perustettiin asuintalojen lisäksi kansakoulu, osuuskauppa, posti ja tori. Enimmillään asukkaita oli vuonna 1915, jolloin saaren asukasluku oli 313. Sahatoiminta loppui vuonna 1923, koska kohtuullisella kuljetusetäisyydellä sijaitsevat hakkuukypsät metsät loppuivat. Kuva vuodelta 1904: Satakunnan museo

Kaunissaaren kasvillisuus

Saaren historiasta kertovat talojen perustukset ja monet muut ihmistoiminnan jäänteet, mutta myös kasvillisuus. Kaunissaareen on syntynyt poikkeuksellisen hieno ja monimuotoinen luonto, johon kuuluu monia vaateliaita ja harvinaisia eläin- ja kasvilajeja. Saaren erikoisuutena ovat purjelaivojen mukana saarelle saapuneet painolastikasvit, kuten nurmimailanen, maahumala, pukinparta, kumina, etelänaitovirna ja valkopeippi. Sahatoiminnan päättymisen jälkeen Kaunissaari on saanut kehittyä rauhassa ihmisen juuri puuttumatta luonnon prosesseihin.

Laituri

Saaren etelälaituriin voi rantautua vain pienveneillä.

Koordinaatit (WGS84): P 61˚14, 80' I 21˚32, 713'

Katso tässä kohteessa palveluita tarjoavat yritykset