Hakamaat ja metsälaitumet

Hakamaat ja metsälaitumet ovat laidunnettuja puustoisia perinneympäristöjä. Hakamaat ovat olleet tavallisia saaristoalueillakin, mutta käytön loputtua kasvillisuus on usein palautunut metsälajien vallitsemaksi. Metsän, usein lehdon piirteissä voi kulttuurivaikutteisilla alueilla silti paikoin nähdä vanhan hakamaakäytön piirteet ennen lehdestettyjen lehtipuiden mutkittelevissa ja monihaaraisissa rungoissa ja ehkä jonkin niittykasvilajin sinnittelystä lehtokasvillisuuden joukossa. Ennen lähes kaikkia kyläalueiden ympäristön metsiä käytettiin karjan laitumina. Metsälaitumilla kasvilajisto on niittylaikkuja lukuun ottamatta alkuperäisen metsätyypin lajistoa, mutta kenttäkerroksen kasvillisuus on matalampaa, puuston rakenne usein tavanomaista talousmetsää monipuolisempi ja yleisilme aukkoisempi. Hakamaiden ja metsälaidunten kaltaisilla puoliavoimilla alueilla viihtyy omanlaisensa monimuotoinen lajisto. Esimerkiksi uhanalainen nummimatara ja monet sienet ovat riippuvaisia lämpimistä, puoliavoimista metsistä. Hakamaita on Selkämeren kansallispuiston alueella ollut laajalti rannikon metsäisillä alueilla, kuten Merikarvian Kasalassa ja Kustavin Isonkarin kylien liepeillä sekä Putsaaressa. Hakamaiden ja metsälaidunten lajistoa pyritään turvaamaan laidunnuksella.

Lajistoa

nurmirölli (Agrostis capillaris)
nurmilauha (Deschampsia cespitosa)
poimulehdet (Alchemilla)
ahomansikka (Fragaria vesca)
tähkämaitikka (Melampyrum cristatum)
mustikka (Vaccinium myrtillus)
niittyleinikki (Ranunculus acris)
nummimatara (Galium saxatile)

Koordinaatit (WGS84): P 61° 11.031' I 21° 22.716