Rannikon nuoret suot (Kallioluoto)

Rannikkoalueilla ja saarissa suot ovat usein pienialaisia. Maan noustessa aikaisemmin veden vaikutuksen alaisena olevat painanteet tai rannat soistuvat, ja niille syntyy erilaisia nuorten soiden sarjoja. Rannikon nuoret suot ovat luonteeltaan muuttuva luontotyyppi, ja ne poikkeavat lajistosuhteiltaan mantereen soiden suotyypeistä. Usein rajanveto soiden ja rantaniittyjen ja toisaalta ylempänä kosteiden lehtojen ja korpien välillä on vaikeaa, ja luontotyypit esiintyvät rannikolla mosaiikkimaisesti. Pieniä soita syntyy myös kallioalueiden painanteisiin. Selkämeren saariston nuorimmat suot ovat usein kluuvien ja fladojen rannoille kehittyneitä luhtia, joissa vedenkorkeus vaihtelee, mutta pohjalla on kuitenkin selkeä muta- ja turvekerros. Kasvillisuus on yleensä rehevää. Ylempänä merenpinnasta ja saarten sisäosissa suon sukkessio on ehtinyt pidemmälle, ja suot puustoittuvat. Pienialaisia soita tavataan Selkämeren alueella lähes kaikkialla. Varsinais-Suomen puolella, jossa maankohoaminen on hitaampaa ja saaret kallioisempia, tavataan enemmän kallionpainannesoita, joita on esimerkiksi Isossakarissa ja Vekaran saarella. Erilaisia edustavia vanhoihin painanteisiin syntyneitä soita on muun muassa Luvian Säpin saarella ja Porin Gummandooran saarella. Mantereen puolella nuoria maankohoamisrannikon soita tavataan rantaniittyjen ja joenvarsien yhteydessä esimerkiksi Preiviikinlahdella ja Ahlaisten Mustalahden ympäristössä.

Lajistoa
järviruoko (Phragmites australis)
sinikaisla (Schoenoplectus tabernaemontani)
pullosara (Carex rostrata)
jokapaikansara (Carex nigra)
jouhisara (Carex lasiocarpa)
luhtavilla (Eriophorum angustifolium)
kurjenjalka (Comarum palustre)
rantamatara (Galium palustre)
terttualpi (Lysimachia thyrsiflora)
vehka (Calla palustris)
hiirenporras (Athyrium filix-femina)
mesiangervo (Filipendula ulmaria)
okarahkasammal (Sphagnum squarrosum)
tervaleppä (Alnus glutinosa)
suomuurain (Rubus chamaemorus)

Koordinaatit (WGS84): P 61˚32, 217' I 21˚26, 586'