Primaarisukkessiometsät (Rihtniemennokka)

Maankohoamisen seurauksena eri aikoina vedestä paljastuneille maa-alueille on syntynyt erilaisia primaarisukkessiometsien ketjuja, jossa kasvillisuus vaihettuu vyöhykkeittäin rannan pensasvyöhykkeestä erilaisten rannikon metsätyyppien kautta vanhempiin kangasmaan havumetsiin. Kehitys on käynnissä koko ajan. Primaarisukkessio alkaa, kun ensimmäiset kasvilajit asettuvat merestä nousevaan maahan. Primaarisukkessiometsä lasketaan alkavaksi rannan pensastovyöhykkeestä. Selkämeren saaristoalueilla pensasvyöhykkeen valtalaji on tyrni, mannerrannoilla eri pajulajit. Selkämerellä pensasvyöhyke vaihettuu korkeammalle mennessä usein tervaleppävaltaisiin metsiin. Rannan leppävyön tai tervaleppävaltaisen lehdon yläpuolella vallitsevat erilaiset rannikon metsät, joissa kasvillisuus ja puulajisuhteet ovat usein toisenlaisia kuin mantereen metsissä. Selkämerellä esiintyy esimerkiksi koivuvaltaisia tuoreen kankaan metsiä sekä rannikon lehtometsiä. Merenpinnasta korkeimmalla vallitsevat erilaiset havupuuvaltaiset metsät. Näillä alueilla metsäkasvillisuus muistuttaa jo mantereen metsätyyppejä. Selkämerellä primaarisukkessiometsien vanhimmat osat ovat usein kuusivaltaisia, mutta karummilla paikoilla, kuten Vähä-Enskerissä ja Isossakarissa, tavataan myös mäntyvaltaisia metsiä. Selkämerellä edustavimmat primaarisukkessiometsien jatkumot voi nähdä suurilla, metsäisillä saarilla, joissa metsäsukkessio on ehtinyt olla käynnissä pitkään, ja joissa maankohoaminen edelleen jatkuu voimakkaana.

Kasvillisuustyyppejä
tyrnipensaikot
merenrantakatajikot
merenrannan leppävyöt
rannikon tuoreet tervaleppälehdot
puna-ailakkityypin lehdot
rannikon lehtomaiset lehtimetsät
tuoreen kankaan metsät
kuivahkon kankaan metsät
kalliomänniköt
maankohoamisrannikon soiden kehityssarjat

Lajistoa mm. Ruohokanukka (Cornus suecica)

Koordinaatit (WGS84): P 61˚3, 199' I 21˚17, 955'