Rakkolevävallit (Etelän Bokreivi)

Selkämeri on otollista aluetta rakkolevävallien synnylle. Loivat rannat ja rakkolevän runsas esiintyminen mahdollistavat rannoille rantavoimien kasaamina levittäytyvät näyttävät rantavallit. Myös Selkämeren vesistön hyvä tila vaikuttaa suotuisasti: koska ruovikoituneita rantoja on ulompana saaristossa vähän, ovat rantojen vallikasautumat parhaimmillaan kokonaan rakkolevävaltaisia. Typpipitoiset rakkolevävallit ovat maatuvia ruokovaltaisia valleja huomattavasti monimuotoisempia. Rakkolevävaltaiset rantavallit ovatkin Selkämeren alueella poikkeuksellisen edustavia. Ne muodostuvat rakkolevästä, muista vesikasveista ja aaltojen kuljettamista muusta aineksesta. Sellaisille rannoille, joille rakkolevää ajautuu vuosi toisensa jälkeen, syntyy monimuotoinen eri-ikäisten rakkolevävallien mosaiikki. Erilaiset selkärangattomat, kuten hämähäkit, lierot ja siirat viihtyvät lahoavassa ja lämpimässä rakkolevämassassa. Rakkolevävallit ovat myös tärkeitä ruokailupaikkoja erityisesti kahlaajille. Laajoja rakkolevävalleja on erityisesti Satakunnan eteläosien loivarantaisilla saarilla. Paikoin, kuten Kallassa, Säpissä ja Räyhillä, rakkolevävallit voivat ovat kymmenien metrien mittaisia. Rakkolevävallit ovat luonteeltaan dynaaminen luontotyyppi – kaikkina vuosina rakkolevää ei kerry samoja määriä, ja vallien paikka vaihtelee. Myös jää ja myrskyt siirtävät valleja.

Lajistoa
kirjopillike (Galeopsis speciosa)
karheapillike (Galeopsis tetrahit)
suolamaltsa (Atriplex longipes)
isomaltsa (Atriplex prostrata)
koiranputki (Anthriscus sylvestris)
pelto-ohdake (Cirsium arvense)
pihatatar (Polygonum aviculare)
ketohanhikki (Potentilla anserina)
juolavehnä (Elymus repens)
poimuhierakka (Rumex crispus)

Koordinaatit (WGS84): P 61° 13.286' I 21° 20.478'