Ulkosaariston saaret (Eeköre)

Saariston uloimmassa vyöhykkeessä tuuli, aallokko, suolaveden pärskeet, jään eroosio ja voimakas auringonpaiste muokkaavat pienialaisia meren saaria ja luotoja. Maankohoamisrannikolla saaria ja luotoja syntyy ulkosaaristoon koko ajan lisää, ja sisäsaariston suojiin jäävillä entisillä lintuluodoilla käynnistyy kasvillisuussukkessio. Uloimman saaristovyöhykkeen matalat ja pedoilta paremmin suojassa olevat saaret ovat saaristolintujen pääasiallinen elinympäristö. Lintusaarten kasvillisuudelle on ominaista lintujen jätösten tuoman ravinteisuuden luoma kirjavuus. Ulkosaariston pieniä saaria ja luotoja on kaikkialla Selkämeren kansallispuiston alueella. Luvian Präälän saaren linturuuhkaa pääsee ihailemaan Säpin saaren rannoilta käsin. Rauman saariston pohjoisosissa Eurajoen edustalla Bokreivien ja Kallan saaret ovat lintujen suosimia saaria. Kustavin ja Uudenkaupungin edustan ulkosaariston lintuparatiiseja on muun muassa Sinneskerien, Ärväskiven ja Sieskerin saariryhmissä. Pesimäaikana maihinnousu ja linnuston häirintä pesimäluodoilla on kielletty.

Lajistoa
merisaunio (Tripleurospermum maritimum)
isomaksaruoho (Sedum telephium)
keltamaksaruoho (Sedum acre)
pietaryrtti (Tanagetum vulgare)
vadelma (Rubus idaeus)
maitohorsma (Epilobium angustifolium)
merivirmajuuri (Valeriana sambucifolia ssp. salina )
kielirustojäkälä (Ramalina polymorpha)
haavankeltajäkälä (Xanthoria parietina)
raidanisokarve (Parmelia sulcata)
hopeahiirensammal (Bryum argenteum)
rantatädyke (Veronica longifolia)
rantakukka (Lythrum salicaria)

Koordinaatit (WGS84): P 61˚24, 743' I 21˚18, 488'