Selkämeren kulttuuriperintö -

Esihistoriallisista kohteista majakoihin ja linnakkeisiin

Edellinen Luotsikylä majakkasaarella
Uudempaa sotahistoriaa Seuraava

Tsaarin merilinnoitusketjun pohjoisin tukikohta (Katanpää)

1900-luvun alussa Suomenlahden turvallisuutta valvomaan rakennettiin Pietari Suuren merilinnoitusketju, kun Venäjä huolestui pääkaupunkinsa Pietarin koskemattomuuden puolesta. Vuosina 1915–1917 rakennetusta Kustavin Katanpäästä tuli tämän Itämeren suurimman linnoitusketjun pohjoisin tukikohta. Sieltä käsin pystyttiin valvomaan kaikkia kolmea Saaristomeren läpi kulkevaa rannikkoväylää ja niin ollen estämään vihollisen pääsy Turun saaristoon. Venäläiset eivät hallinnoineet Katanpäätä kauaa, vaan poistuivat linnakkeelta alkuvuodesta 1918. Suomen sisällissodan aikana punaiset miehittivät linnaketta pari kuukautta. Vuosina 1921–1999 linnakkeen isäntänä toimi rannikkotykistö. Toisen maailmansodan aikana Katanpää toimi Pohjanlahdelle kulkevien rahtialusten tarkastusasemana. Sodan jälkeen, kun Pietari Suuren ketjun muut linnoitukset purettiin, jäi ainoastaan Katanpää muistoksi linnoitusjärjestelmän suuruudenajasta. Pieniä kahakoita lukuun ottamatta Katanpää ei koskaan osallistunut sotatoimiin, eikä sen rakennuskanta tuhoutunut sodan melskeessä. Syrjäisen sijainnin vuoksi nykyaikaistamispaineita ei myöskään ole ollut. Alkuperäisiä rakennuksia on kuitenkin remontoitu ajan saatossa. Katanpää on toiminut myös vankien saarena. 1900-luvun alussa venäläisten Amurin ja Mantsurian alueelta tuomat vangit tekivät saarelle kaksi kilometriä mukulakivitietä. Vuosina 1930–1940 suomalaiset vangit louhivat katukiviä, kunnostivat kasarmin rakennuksia sekä kalastivat.

Koordinaatit (WGS84): P 60˚36, 859' I 21˚10, 189'

Katso tässä kohteessa palveluita tarjoavat yritykset
Laajenna kartta