Esihistorialliset hautarauniot (Iso-Enskeri)

Useimmat Selkämeren kansallispuiston saaret ovat matalia, ja ne ovat nousseet meren pinnalle vasta viimeksi kuluneen vuosituhannen aikana. Sitä mukaa, kun maankohoaminen on nostanut merestä asumiskelpoisia saaria, on esihistoriallinen asutus edennyt saaristoon. Kivi- ja pronssikaudella elinolosuhteet saaristossa olivat varsin suotuisat. Jääkauden jälkeinen lämpökausi teki ilmastosta nykyistä lämpimämmän, ja kalaa sekä riistaa oli runsaasti saatavilla. Kansallispuistonkin saarien korkeimmilta kohdilta on löytynyt iäkkäitä hautaraunioita. Nämä kivilatomukset ovat ehkä tunnetuimpia ja näyttävimpiä esihistoriallisen ajan muinaisjäännöksiä. Selkämeren hautarauniot vastaavat aiemmin Saaristomeren kansallispuistosta löydettyjä rautakautisia hautaraunioita. Niiden ajatellaan olevan reilun tuhannen vuoden ikäisiä ja ne jatkavat pronssikaudella runsaat 3000 vuotta sitten syntynyttä perinnettä haudata vainajat suuriin kiviröykkiöihin. Selkämeren saarten hautarauniot eroavat varhaisista röykkiöistä pääasiassa pienemmän kokonsa ja toisenlaisen maaston puolesta.

Koordinaatit (WGS84): P 61˚40, 754' I 21˚22, 501'