Käytämme evästeitä (cookies) käyttäjäkokemuksen parantamiseksi ja käyttötilastojen keräämiseksi.

Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Lisätietoja

x
Satamakierros -

Tutustu Selkämeren satamiin ja niiden palveluihin

Edellinen Kylmäpihlajan majakkasaari
Poroholman vierasvenesatama Seuraava

Kuuskajaskarin linnakesaari

Kuuskajaskarin retkisatamassa on 2,2 – 2,8 metrin syvyisiä vierasvenepaikkoja. Päiväkiinnittyminen on ilmaista, yöpymisestä veloitetaan erikseen. Saaren palveluihin kuuluvat mm. suihkut ja WC:t, sähköpistokkeet, pesukone, saunat ja kahvila- ja ravintolapalvelut. Saarella on myös useita avoimia grillipaikkoja sekä savustusuuni, opastettuja saarikierroksia ja saaren geologiasta kertova näyttely. Vuosina 1940 – 1997 saarella toimi puolustusvoimien rannikko ja koulutuspatteri.

Historia ja maisema

Kuuskajaskari on toiminut paitsi Suomen, myös Venäjän armeijan tukikohtana, ja jo 1600-luvulla sitä on käytetty laidunsaarena ja kalastajien tukikohtana. Vuosien 1940 ja 1997 välillä linnakesaarella toimi Puolustusvoimien rannikko- ja koulutuspatteri. Maanpuolustustoiminta näkyy alueen maankäytössä ja infrastruktuurissa. Rakennukset ja niitä yhdistävä polku- ja tieverkko sijoittuu saaren keski- ja itäosiin. Enin osa linnoituslaitteista sekä 300 metirä pitkä, entinen ampumarata ampumavalleineen puolestaan on rakennettu kallioiselle länsipuoliskolle.

Saaren satulakattoiset, 1940-luvulla rakennetut ja punamullan säviset puurakennukset muistuttavat yksinkertaisuudessaan jossain määrin kalastajakylien rakennuksia. Ne edustavat rannikon muissakin linnakesaarissa käytettyä, tiukkojen taloudellisten resurssien sanelemaa rakennustapaa ja -tyyliä.

Linnakekäyttö

Vuodesta 1952 Kuuskajaskari toimi Turun rannikkotykistörykmentin virallisena koulutuslinnakkeena. Varusmies pystyi erikoistumaan Kuuskajaskarilla Auk:in ja Ruk:in lisäksi myös mm. vene- ja merivalvontamieheksi. Kuuskajaskarin linnakkeen toiminta päättyi syksyllä 1996, jolloin viimeiset varusmiehet kotiutettiin ja sotilaskotitoiminta lopetettiin. Vuoden 1997 alusta saari toimi vartiolinnakkeena, keskittyen pääosin merivalvontaan.

Lopullisesti sotilaallinen toiminta saarella loppui vuosituhannen vaihteessa. Tämän jälkeen varsinkin saaren länsipuolella sijaitsevien ampumaratojen linjat ovat alkaneet taimikoitua ja kasvaa umpeen. Asuin- ja kasarmirakennusten ympäristössä saaren yrittäjät suorittavat vuosittain pienimuotoisia raivaustöitä, missä auttavat myös saarella kesäisin asustelevat lampaat.

Kuuskajaskari-nimen etymologiaa

Kuuskajaskarin nimen etymologiasta on monta tulkintaa. Yhden mukaan se juontuu kansankielisestä ”kuusia kajastavasta karista”, toisen tulkinnan mukaan nimen taustalla on lokkia tarkoittava murresana ”kaija”. Kolmas tulkinta perustuu ruotsinkielisen karia tarkoittavan ”skär”-sanan pohjalle.

 

Kuuskajaskarin laajempi esittely löytyy kohdesivulta.

Koordinaatit (WGS84): P 61˚8, 234' I 21˚22, 139'