Monimuotoista kasvistoa Vekarassa (Vekara, Uusikaupunki)

Vekaran kasvitutkimukset aloitti uusikaupunkilainen botanisti Unto Laine. Putkilokasvilajien lukumäärä Vekarassa on mittava, peräti 330 lajia. Paikoin kalkkiperäinen ja matala kallioperä sekä kumpuileva laakeus ovat mahdollistaneet merestä ajautuneen hiekan, simpukankuorien ja rakkolevän laaja-alaisen kasautumisen notkelmiin ja poukamiin. Ne toimivat hyvänä kasvualustana monille vaateliallekin kasveille. Täällä Vekaran keskiosissa sijaitsevan järven ohutmultaisilla, mutta kalkkikivipohjaisilla katajikkokedoilla kasvavat levinneisyytensä pohjoisrajalla mäkimeirami, mäkirikko, jäykkäpitkäpalko ja mäkihärkki. Myös uhanalaiset saunio- ja suikeanoidanlukko sekä horkkakatkero kasvavat saarella. Vekaraan on keskittynyt myös joukko pohjoisia lajeja, esimerkiksi vilukko, merihanhikki, ruohokanukka ja pohjannoidanlukko. Äärimmäisissä olosuhteissa viihtyvät myös suolaikuissa esiintyvät pitkälehtikihokki, villapää- ja tupasluikka, ruskopiirtoheinä sekä vaalea- ja juurtosara. Kulttuuriperäistä tai -vaikutteista kasvillisuutta ovat aiemmin laidunnetut kedot talojen tuntumassa sekä rantaniityt. Kedoilla kasvaa yhä runsaasti kissankäpäliä, keto-orvokkeja, mäkiarhoja, mäkilemmikkejä ja mäkikattaroita. Sorapohjaisilla ketomaisilla rantaniityillä kasvavat muun muassa meri- ja somersara sekä ahopellava. Perinneympäristöjä pyritään säilyttämään luonnonsuojeluyhdistysten ja Metsähallituksen vuosittain järjestämillä niittotalkoilla.

Alueen muut kohteet: Kalastajatila ulkomeren äärellä , Lampaat luonnonhoitajina, Monipuolista linnustoa Vekarassa, Vekaran saaren geologiaa

Koordinaatit (WGS84): P 60˚50, 531' I 21˚1, 434'