Kuuskajaskarin linnakesaari (Kuuskajaskari, Rauma)
Kuuskajaskari on metsäinen, yli kahdenkymmenen hehtaarin kokoinen saarimatkailukohde Rauman keskisessä saaristossa. Entiseen puolustusvoimien linnakesaareen pääsee tutustumaan reittiliikenteen vesibusseilla tai omalla veneellä. Laituripaikkoja on kolmisenkymmentä. Veneilijöillä on käytössä peseytymis- ja pyykinpesutila. Muita saaren palveluita ja aktiviteetteja ovat reittiliikenneaikaan mm. majoitus-, juhla-, kokous- ja ruokailupalvelut sekä opastetut kierrokset, kesäteatteri ja geologiapolku. Kuuskajaskarissa voi retkeillä myös omatoimisesti. Taustalla kuuluvat veneen dieselmoottorin lisäksi kalalokki ja punarinta sekä heikompina peippo ja laulurastas.
Historia ja maisema
Kuuskajaskari on toiminut paitsi Suomen, myös Venäjän armeijan tukikohtana, ja jo 1600-luvulla sitä on käytetty laidunsaarena ja kalastajien tukikohtana. Vuosien 1940 ja 1997 välillä linnakesaarella toimi Puolustusvoimien rannikko- ja koulutuspatteri. Maanpuolustustoiminta näkyy alueen maankäytössä ja infrastruktuurissa. Rakennukset ja niitä yhdistävä polku- ja tieverkko sijoittuu saaren keski- ja itäosiin. Enin osa linnoituslaitteista sekä 300 metirä pitkä, entinen ampumarata ampumavalleineen puolestaan on rakennettu kallioiselle länsipuoliskolle.
Saaren satulakattoiset, 1940-luvulla rakennetut ja punamullan säviset puurakennukset muistuttavat yksinkertaisuudessaan jossain määrin kalastajakylien rakennuksia. Ne edustavat rannikon muissakin linnakesaarissa käytettyä, tiukkojen taloudellisten resurssien sanelemaa rakennustapaa ja -tyyliä.
Linnakekäyttö
Vuodesta 1952 Kuuskajaskari toimi Turun rannikkotykistörykmentin virallisena koulutuslinnakkeena. Varusmies pystyi erikoistumaan Kuuskajaskarilla Auk:in ja Ruk:in lisäksi myös mm. vene- ja merivalvontamieheksi. Kuuskajaskarin linnakkeen toiminta päättyi syksyllä 1996, jolloin viimeiset varusmiehet kotiutettiin ja sotilaskotitoiminta lopetettiin. Vuoden 1997 alusta saari toimi vartiolinnakkeena, keskittyen pääosin merivalvontaan.
Lopullisesti sotilaallinen toiminta saarella loppui vuosituhannen vaihteessa. Tämän jälkeen varsinkin saaren länsipuolella sijaitsevien ampumaratojen linjat ovat alkaneet taimikoitua ja kasvaa umpeen. Asuin- ja kasarmirakennusten ympäristössä saaren yrittäjät suorittavat vuosittain pienimuotoisia raivaustöitä, missä auttavat myös saarella kesäisin asustelevat lampaat.
Kuuskajaskari-nimen etymologiaa
Kuuskajaskarin nimen etymologiasta on monta tulkintaa. Yhden mukaan se juontuu kansankielisestä ”kuusia kajastavasta karista”, toisen tulkinnan mukaan nimen taustalla on lokkia tarkoittava murresana ”kaija”. Kolmas tulkinta perustuu ruotsinkielisen karia tarkoittavan ”skär”-sanan pohjalle.
Kuuskajaskarin rakennusinventointi Docplayer.fi:ssä
Alueen muut kohteet: Kuuskajaskarin ampumarata, Kuuskajaskarin kivipaja ja geologiapolku, Kuuskajaskarin kivipaja sisältä, Kuuskajaskarin merivalvontatorni, Kuuskajaskarin tulenjohtotorni, Kuuskajaskarin tykit, Kuuskajaskarin uusi kasarmirakennus, Kuuskajaskarin vanha kasarmirakennus
Koordinaatit (WGS84): P 61˚8, 234' I 21˚22, 139'
Katso tässä kohteessa palveluita tarjoavat yritykset